Koneiden riskienhallinnassa on vielä parannettavaa

Tero Hautala ja Mika Kangas esittelemässä Apexin testauskobottia.

Juttu julkaistu Automaatioväylän 6/2020 numerossa

Kun teollisuusyritys investoi automaatioon, se tekee lähes poikkeuksetta työpaikan turvallisuusselvityksen ja työ riskien arvioinnin. Selvityksen ja arvioinnin avulla pyritään varmistamaan turvallinen työympäristö ja terveelliset työolosuhteet.

Tämä ei kuitenkaan riitä, sanoo satoja automaatiolaitteistojen riskienarviointeja tehnyt kokkolalainen Apex Automation.

Riittävä turva saavutetaan vasta koneen riskienarvioinnilla. Hyvässä riskienarvioinnissa käydään läpi kaikki koneen toiminnot eri tilanteissa, ja pyritään varmistamaan, että se ei missään olosuhteissa aiheuta vaaraa ihmiselle.

“Valitettavasti edelleenkin yrityksiin investoidaan koneita ja linjoja joille ei ole tehty riskienarviointia. Se on ainut tapa, jolla kone saadaan turvalliseksi ja määräystenmukaiseksi”, Apex Automationin myyntijohtaja Marko Kiviniemi sanoo.

“Tämä voidaan tehdä ilman että koneen käytettävyys laskee merkittävästi”.

COBOTIT TURVALLISEMPIA

Yhteistyöroboteilla eli coboteilla ja teollisuusroboteilla on merkittävä ero turvallisuusajattelussa. Robotit tarvitsevat aina ulkoiset turvallisuuslaitteet, coboteissa turvallisuusominaisuuksia on merkittävissä määrin integroitu itse laitteeseen.

Merkittävimmät muut cobottivalmistajat ovat markkinajohtaja Universal Robotsin ohella ABB, Kuka ja Techman.

Esimerkiksi Universal Robotsin cobotissa on 17 eri turvallisuusominaisuutta, esimerkiksi liikkeiden voimaa voidaan rajoittaa, jolloin robotti pysähtyy kosketuksesta. Perusperiaatteeltaan kyseessä on 6-akselinen robotti, mutta laite on rakennettu turvallisuusominaisuudet edellä.

Apexin pääsuunnittelija, koneturvallisuusasiantuntija Tero Hautala korostaa, että konetta ei voida todentaa turvalliseksi ilman hyvin tehtyä koneen riskienarviointia.

“Kun cobottivarren päähän asennetaan työkalu tai se nostaa tuotannossa tarvittavaa osaa, cobotin turvallisuus voi heikentyä. Turvallisuus voidaan tällöinkin varmistaa riskienarvioinnila”, hän sanoo.

NÄIN RISKIENARVIOINTI TEHDÄÄN

Hyvää Koneen riskienarviointia johtaa kokenut koneturvallisuusasiantuntija. Apexilta löytyy kolme Kiwa Inspectan akkreditoimaa koneturvallisuuden ammattilaista.

Riskiarviointia tekevään tiimiin kootaan kolmesta kuuteen jäsentä: Joihin asiantuntijan lisäksi voi kuulua mm. koneen suunnittelija, tuleva käyttäjä, työprosessin tuntija sekä työsuojeluvastaava.

Apexilla riskienarvioinnissa pyritään alentamaan koneen vaaratekijöiden riskien tasot vähintään alle 30 pisteen (siedettävä riski) , skaalan ollessa maksimissaan 5 pistettä (olematon riski) – yli 500 pistettä (sietämätön riski).

Ensimmäiseksi pohditaan, miten koneen luontaisesti turvalliset suunnittelutoimenpiteet mahdollistavat sen turvallisen toiminnan.

Jos ne eivät riitä, turvallisuutta lisätään suojausteknisillä toimenpiteillä tai täydentävillä suojaustoimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi turva-aidat, käyntiovien turvalukot tai valosähköiset turvalaitteet. Näiden jälkeen koneen turvallisuus tulisi olla vähintään siedettävällä tasolla.

Viimeisenä keinona mahdolliset jäännösriskit on mainittava käyttöä koskevissa tiedoissa. Mm. käyttäjien perehdytys, varoituskyltit tai tarvittavat henkilösuojaimet.

”Koneen riskitasot saadaan vähintään siedettävälle tasolle lähes poikkeuksetta hyvän työryhmän ja asiantuntijan opastuksella. Asiasta ei ole tehty tutkimusta, mutta uskoaksemme, käytössä olevia koneita, joissa siedettävä riskitaso ylittyy on Suomessa paljon”, Hautala sanoo.

DOKUMENTOINTIIN OMA OHJELMISTO

Apexin projektipäällikkö Mika Kangas kertoo, että riskienarvioinnin tekemisessä ja dokumentoinnissa Apex käyttää luomaansa web-pohjaista KoRiHa-työkalua. KoRiHa perustuu voimassa oleviin koneen riskienhallinnan ja koneen ohjausjärjestelmien standardeihin.

“Jos tuotannossa tapahtuu koneella tapaturma, niin viranomaisille täytyy pystyä todentamaan koneessa käytetyt turvallistamistoimenpiteet. Silloin on hyvä olla tallessa säädösten ja standardien mukaisesti tehty riskienarviointidokumentti”, hän sanoo.


Robotit aiheuttavat kymmeniä onnettomuuksia
Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tapahtui 31 robotiikkaan liittyvää työtapaturmaa. Vuotta aiemmin näitä oli 61.

Tilastointi ei erottele cobotteja ja robotteja. Cobottien ei tiedetä aiheuttaneen merkittäviä vaaratilanteita.

Yleisimmät onnettomuudet robottien kanssa liittyvät kulkuovien toimintaan. Jos ihminen tekee robotille huoltotöitä ja ovi painautuu vahingossa kiinni, on vaaratilanne lähellä.